Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

 

Palveluntuottaja

 

Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Hanna-Mari Kariaho

 

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2764869-1

 

 

 

Kunnan nimi: Ikaalinen

 

Kuntayhtymän nimi:      

 

Sote -alueen nimi:

 

Toimintayksikön nimi

Kotiapu Seleentaka

 

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

 

Ikaalisten kaupunki

Valtakatu 5-7, PL33

39501 Ikaalinen

(03) 45011

 

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikka

Kotipalvelua ikäihmisille, vammaisille, lapsiperheille, sairaalasta kuntoutuville ja omaishoitajille.

 

Toimintayksikön katuosoite

Salomäentie 15

 

Postinumero

39430

 

Postitoimipaikka

RÖYHIÖ

 

Toimintayksikön vastaava esimies

Hanna-Mari Kariaho

 

Puhelin

045 6922780

 

Sähköposti

hanna-mari.kariaho@outlook.com

 

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

     

 

Palvelu, johon lupa on myönnetty

     

 

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

27.7.2016 Ikaalisissa

 

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

23.8.2016 Ikaalisissa

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

 

Toiminta-ajatus

 

Yritykseni toiminta ajatus on tuottaa kotona asumista tukevia palveluja pääosin Itä-Ikaalisissa. Tämä tarkoittaa käytännössä siivousta, ruoan laittamista, pyykinpesua ja esim. ruohonleikkausta. Palveluja tuotetaan pääosin vanhuksille, mutta myös muille sitä tarvitseville. Voin auttaa lapsiperheitä, omaishoitajia, sairaalasta kuntoutuvia ja vammaisia, jotka tarvitsevat jatkuvasti tai väliaikaisesti apua arjessa selviämiseen. Tärkeänä pidän avunsaamisen turvaamista asiakkaan kotiin, oli kyse sitten arjesta tai viikonlopusta. Kodin siisteys ja järjestys, hygienia ja puhtaus, seurustelu ja sosiaaliset suhteet ovat jokaisen oikeuksia ikään tai terveydentilaan katsomatta. Kun perusasiat ovat kunnossa lähtevät kuntoutuminen, oman elämän hallinta ja omatoimisuus paljon helpommin liikkeelle.

 

Arvot ja toimintaperiaatteet

 

Yritykseni perusarvot ovat luottamus, kunnioitus ja asiakas tyytyväisyys. Palvelut tuotetaan asiakkaan toiveiden mukaan häntä kunnioittaen ja luottamuksella. Tavoitteena on myös kiireettömyys ja joustavuus tilanteiden mukaan ja kannustaminen omatoimisuuteen. Toiminta perustuu asiakkaan tarpeeseen, joka kartoitetaan ennen ensimmäistä toimeksiantoa ja joka tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

 

 

RISKINHALLINTA (4.1.3)

 

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat ja Riskinhallinnan työnjako

 

 

Riskienhallinta tapahtuu sekä aluksi tehtävässä toimeksiannon yhteydessä, jossa palvelusopimus tehdään yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa, että työtä tehdessä. Palvelusopimusta tehdessä ja tarkistettaessa asiakkaalta ja omaisilta kysytään mahdollisista riskeistä ja huolista.

 

Turvallisuudesta tiedotan kotihoidon asiakkaille ja heidän läheisilleen ja muistutan säännöllisten tarkastusten ja huoltojen tärkeydestä (paloilmoittimet, sähkösängyt, pyörätuolit, potilasnostimet, turvapuhelimet, turvakahvat, rollaattorit) ja jos huomaan töissäni niissä vikaa huolehdin, että tarvittavat korjaukset ja toimenpiteet tulee tehdyksi.

 

Asiakkaiden kotona, pidän huolta että en itse aiheuta paloriskiä asiakkaiden kotona, tarkkailen ja mainitsen asiakkaille jos havaitsen heidän kodeissaan palo tai sähköturvallisuudessa riskejä. Olen tarkkana että en huolimattomuuttani aiheuta turvallisuusriskiä asiakkaiden kodeissa. Jos huomaan tai havaitsen puutteita tai riskitekijöitä asiakkaalla kotona, tiedotan siitä asiakkaalle, myös läheisille.

Pyrin aina muistamaan työtä tehdessäni ergonomisen työtavan, vaikka se veisi vähän enemmän aikaani.

 

Riskien tunnistaminen

Kertomalla havaitut epäkohdat asiakkaalle ja omaiselle. Epäkohdat kirjataan aina muistiin ja niihin pyritään löytämään sopiva

ratkaisu yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvät ja oikeat ratkaisut kirjataan muistiin.

 

Riskien käsitteleminen

 

Kaikki haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet kirjataan ja säilytetään niille varatussa kansioissa.

Jokainen tapahtuma mennään läpi asiakkaan ja omaisen kanssa. Tarvittaessa siitä tehdään ilmoitus kuntaan.

Ja ohjataan asiakasta ja/tai omaista korvausten hakemisessa.

 

 

 

 

 

Korjaavat toimenpiteet

 

Palvelusopimusta tarkastellaan ja uudistetaan säännöllisin väliajoin, asiakaspalaute huomioiden. Työ tehdään asiakkaan kotona ja siten kunnioitetaan hänen toiveitaan ja kotiaan. Esimerkiksi laittamalla matot ja huonekalut siivouksen päätteeksi tutuille paikoilleen, jottei vaara tilanteita syntyisi. Kaikki käydään läpi asianmukaisesti ja kirjataan. Tarkistetaan, että havaitut vaaran paikat on korjattu yhdessä sovittuun määräaikaan mennessä.  Ongelmiin pyritään aina löytämään se paras ratkaisu, joka myös kirjataan ja arkistoidaan.

 

 

Muutoksista tiedottaminen

 

Kirjataan asiat asiakkaan kanssa palveluvihkoon ja otetaan tarvittaessa yhteys omaisiin.     

 

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

 

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

 

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

 

Yrittäjä alussa ja jatkossa mahdollisesti myös asiakkaat ja omaiset voivat vaikuttaa siihen.

 

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

 

Hanna-Mari Kariaho

Salomäentie 15

39430 RÖYHIÖ

p.045 6922780

hanna-mari.kariaho@outlook.com

 

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

 

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

 

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

 

Suunnitelma päivitetään aina jos suunnitelmaan tulee muutoksia ja ainakin kerran vuodessa

se käydään läpi.

 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

 

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

 

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

 

Yrityksen kotipaikassa palvelukansiossa ja tulevaisuudessa yrityksen nettisivuilla,

 

ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

Palvelutarpeen arviointi

 

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

 

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

 

Kotipalvelun toimintaa ohjaavat seuraavat lait:

Laki Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992

Kuluttajansuojalaki 38/1978

Asiakkaan ja omaisen kanssa laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus ja suunnitelma joka pohjautuu asiakkaan omiin tarpeisiin ja toiveisiin palvelun sisällöstä ja laajuudesta.

Kotipalvelu tuotetaan asiakkaalle aina asiakaslähtöisesti ja on tärkeää varmistaa asiakkaan itsemääräämisoikeus häntä itseään koskevissa asioissa. Palvelusopimusta laadittaessa käymme sopimuksen huolella läpi.

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

 

Aina palvelutarpeen arviointiin otetaan mukaan myös asiakas, omainen tai muu läheinen.

 

 

Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

 

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

 

Laadinnassa on mukana aina asiakas ja omainen.

Seuranta toteutetaan jatkuvasti, ja kun tulee selviä muutoksia suunnitelmiin, ne päivitetään yhdessä. Kerran vuodessa ne tarkastetaan asiakkaan ja/tai omaisen kanssa.

 

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

 

Esim. allekirjoittamalla suunnitelma luetuksi.

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 §)

 

Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

 

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

-----------------------------------------

 

Asiakkaan kohtelu

 

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

 

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

 

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

 

Kunnioittamalla asiakkaan itsemääräämisoikeuksia, toimin sen mukaisesti asiakkaan kodissa. Koska teen työtä asiakkaiden kotona kunnioitan heidän elämäänsä, en puutu heidän tapaansa toimia omassa kodissaan. Voin ainoastaan antaa neuvoja turvalliseen elämään, keskustelemalla asiakkaiden kanssa.

 

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet

 

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

 

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

----------------------------------------------

     

Asiakkaan kohtelu

 

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

 

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne?

 

Kaikki tapahtumat ja vaaratilanteet asiakkaan kohtelussa käydään läpi asiakkaan ja omaisten kanssa. Käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan toimenpiteet, joita myös noudatetaan jatkossa asiakkaan kanssa.

 

Asiakkaan osallisuus

 

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

 

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

 

Palautteen kerääminen

 

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?

 

Asiakaspalautetta otan vastaan aina. Jos asiakas tai omainen haluaa antaa erityistä palautetta, siitä voidaan aina sopia erikseen. Laadin kaavakkeen asiakaspalautteelle.

 

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

 

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?

 

Laadin asiakaspalautteelle oman kaavakkeen, josta voimme asiakkaan ja omaisten kanssa käydä keskusteluja ja parantaa toimintaa oikeaan suuntaan.

 

Asiakkaan oikeusturva

 

a)      Muistutuksen vastaanottaja

 

Yrittäjä Hanna-Mari Kariaho

 

 

b)      Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

 

Vuoden 2001 alussa astui voimaan laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta. Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun.

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamies myös seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa. Sosiaaliasiamies voi mm. avustaa muistutuksen tekemisessä tai ongelmatilanteissa toimia työntekijän ja asiakkaan välimiehenä, mutta hän ei voi tehdä päätöksiä tai myöntää etuuksia.

 

Sosiaaliasiamiehenä toimii Hämeenkyrön sosiaalityöntekijä Anita Karnaranta, 
050 596 9134, puhelinaika ma-pe klo 11-11.30,  sähköposti muotoa
etunimi.sukunimi@hameenkyro.fi

 

 

c)      Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

 

Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, jota Kuluttajavirasto ohjaa. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa.

 

Sisä-Suomen maistraatti, Tampereen yksikkö

 

www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Lansi-Suomen-laani/Sisa-Suomen-maistraatti/Tampereen-yksikko/

 

 Hatanpään valtatie 24 

postiosoite PL 682

 

33101 Tampere

avoinna ma - pe klo 9 - 16.15

 

→www.kuluttajaneuvonta.fi

 

Kuluttajaneuvonnan verkkosivuilta löytyy tietoa kuluttajakaupan säännöistä, menettelytapaohjeita, valitusmalleja, ajankohtaisia tiedotteita ja tarkempaa tietoa neuvontapalvelusta.

www.kuluttajaneuvonta.fi

 

 

Kuluttajaoikeusneuvojan kanssa voi asioida puhelimitse, sähköisesti tai jos asia on erityisen monimutkainen ja edellyttää tapaamista neuvojan kanssa, puhelinneuvonnassa voi sopia tapaamisesta neuvontapisteessä.

 

Valtakunnallinen neuvontanumero: 029 553 6901

Ruotsinkielinen neuvonta: 029 553 6902

Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9 - 15.

Soittaminen ja jonotus 0295-numeroihin maksaa lankapuhelimesta paikallisverkomaksun (pvm) ja matkapuhelimesta matkapuhelumaksun (mpm).

 

d)      Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

 

Yrityksestä tehty muistutus, kantelu- ja muut käsitellään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuukauden sisällä.

Toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti ja kantelun osalta mahdollisimman pian, että yrittäjän toiminta/työ jatkuisi mahdollisimman

            hyvällä ja vastuullisella tavalla.

 

 

 

e)      Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

 

max. 1kk

 

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

 

a)      Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

 

Tuetaan asiakkaiden itsenäistä asumista omassa kodissaan.

Asiakkaan sekä omaisten kanssa laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus ja -suunnitelma, jossa kartoitetaan asiakkaan

toimintakyky sekä rajoitteet. Tämän jälkeen asiakkaan ja omaisen kanssa laaditaan suunnitelma tukemaan asiakkaan toimintakykyä

            sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

 

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

--------------------------------

 

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

 

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

 

Asiakkaalle laaditun palvelusuunnitelman mukaisesti toteutetaan tavoitteiden toteutumista. Käyntien yhteydessä pyritään tekemään asiat niin kuin on sovittu suunnitelmassa. Jos toimintakykyyn tulee muutoksia, ne pyritään aina kirjaamaan ja palvelusuunnitelmaa voidaan myös korjata asiakkaan ja omaisten toivomalla tavalla. Kaikki tehdään kuitenkin asiakasta kuunnellen ja hänen vointiaan ja toimintakykyään seuraten.

 

Ravitsemus

 

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?

 

Asiakkaan ruokahalu voi olla sairauden tai muun syyn takia huono ja syödyt ruokamäärät pieniä, tällöin ruoan tulee ennen kaikkea turvata riittävä energian ja proteiinien saanti.

Jos asiakkaan toimintakyky on heikentynyt, niin ettei hän itse pysty ruokaansa valmistamaan, voidaan asiakkaan ja omaisten kanssa sopia muu toiminta, valmisruoat tai asiakaskäynneillä valmistetaan ruoka asiakkaan kotona yhdessä. Suunnitelmaan voidaan kirjata myös ruokailun/nesteen tavat saada niitä riittävästi, kysyen ohjeet Ikaalisten kotipalvelun työntekijöiltä.

 

Hygieniakäytännöt

 

Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

 

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

 

Palvelusuunnitelmaan kirjataan hygienian hoito yhtenä osana palvelua, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kylvetyspalvelu ja hygienian hoito on yksi osa palvelua jos se on kirjattu palvelutehtäviin. Hygienian hoitoon kuuluu oleellisesti kylvetys sovitusti, ihon hoito, hiukset, ihon rasvaukset ja puhtaat vaatteet.

Hygienian hoidossa käytetään aina käsidesiä, kertakäyttöisiä käsineitä ja tarvittaessa suoja vaatetta/liinaa sekä saappaita suojaamaan jalkoja kastumiselta.

 

 

 

 

 

Terveyden- ja sairaanhoito

 

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

 

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

 

Päävastuu terveydenhuollon järjestämisestä on hoitavalla taholla. Kotipalvelut ovat kunnallisia palveluita tukevia tukipalveluita. Asiakkaiden terveyden edistämisestä huolehtii kotipalvelu yhteistyössä

hoitavan tahon kanssa (esim. hammashuolto, kotisairaanhoito, kotihoito, fysioterapeutti, diabeteshoitaja ja omalääkäri).

 

b)      Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

 

Kotipalvelu voi olla mukana pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyden edistämisessä ja seurata asiakkaan vointia. Kotipalvelu

            voi yhdessä omaisten ja asiakkaan kanssa sopia miten toimitaan pitkäaikaissairauden kanssa.

 

c)      Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

 

Yrittäjällä ei ole terveyden- ja sairaanhoitoa.

 

Lääkehoito

 

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

 

a)      Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

 

Yrittäjällä ei ole koulutusta eikä oikeutta vastata asiakkaan lääkkeistä. Asiakas vastaa itse lääkehoidostaan.

 

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

 

Asiakas itse hoitavan lääkärinsä kanssa.

 

Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa

 

Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti – esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

 

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

 

Asiakkaalla on vastuu itse tiedottaa häntä koskevista asioista kotipalvelua. Ilman asiakkaan lupaa ei sosiaali- ja terveyspalveluista

voi tiedottaa kotipalvelua.

 

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

 

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

 

Ei alihankkijoita. Kirjallinen sopiminen.

 

 

 

 

ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

 

Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

 

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

 

Turvallisuudesta tiedotan kotihoidon asiakkaille ja heidän läheisilleen.

Kotihoidossa asiakkaiden kotona, pidän huolta että en aiheuta paloriskiä asiakkaiden kotona, tarkkailen ja mainitsen asiakkaille jos havaitsen heidän kodeissaan palo tai sähköturvallisuudessa riskejä. Olen tarkkana että en huolimattomuuttani aiheuta turvallisuusriskiä asiakkaiden kodeissa. Jos huomaan tai havaitsen puutteita tai riskitekijöitä asiakkaalla kotona, tiedotan siitä asiakkaalle myös läheisille.

Pyrin aina muistamaan työtä tehdessäni ergonomisen työtavan, vaikka se veisi vähän enemmän aikaani. Työsuojelua noudatan ohjeiden mukaisesti. Käytän käsidesiä ohjeen mukaan ja suojaan myös käteni suojakäsineillä aina kun se on tarkoituksen mukaista. Suojakäsineitä käytän aina asiakkaan hygieniaa hoitaessani, WC käynnit, pesut, rasvaukset. Ja aina kun huomaan syyn tai tarpeen käsidesin ja suojakäsineiden käyttöön.

 

Henkilöstö

 

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

 

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

 

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

 

a)      Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

 

Yrittäjä yksin

 

a)      Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?

 

Ei sijaisia

 

b)      Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

 

Yrittäjä pitää kuntoaan ja terveyttään yllä terveellisillä elämäntavoilla. Sopimuksia siinä määrin, että yrittäjä pystyy tekemään

työnsä hyvin.

 

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

 

Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.

 

 

 

 

a)      Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

 

Rekrytointi ei ole vielä ajankohtaista.

 

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

 

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa.

 

a)      Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan?

 

Ei ajankohtaista.

 

b)      Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus?

 

Yrittäjä itse osallistuu mahdollisuuksien mukaan lisä koulutuksiin. mm ensiapukoulutus on tavoitteena käydä mahdollisimman pian.

 

Toimitilat

 

Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.

 

Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:

 

- Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?

- Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen

- Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

 

Tilojen käytön periaatteet

 

Ei tiloja

 

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

 

Asiakas hoitaa itse pyykkihuoltonsa jollei sopimuksessa toisin sovita.

 

Teknologiset ratkaisut

 

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

 

Asiakkaalla vastuu valvontalaitteista ja turvapuhelimesta. Kotipalvelu voi vastata jos se kirjataan sopimukseen.

 

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

 Sopimuksen mukaan.

 

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto

 

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

 

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

 

Asiakkaan kanssa voidaan sopia, että kotipalvelu on yhteydessä apuvälinelainaamoon tai vastaavaan.

 

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

 

Lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhoitoa kuntalaisille. Apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai käyttöön, käytönopastus ja seuranta sekä apuvälineiden huolto. Päätös apuvälineen lainasta perustuu yksilölliseen tarvearvioon.

 

 Apuvälineet voi palauttaa kuntoutukseen aukioloaikoina lainaajan tiedot liitettynä kuntoutuksen käytävällä sijaitsevaan palautuspisteeseen.

 

Ikaalinen

Fysioterapeutit

 

Kuntoutusvastaava, Marja-Liisa Vainionpää, 044-7301 504

 - palveluohjaus                                                                       

 

Fysioterapeutti Serenella Forma, 044-7301 346

- tekonivel -yhdyshenkilö

 

Fysioterapeutti Annariina Granqvist, 044-7301 347

-AVH -yhdyshenkilö

 

Yhteydenotot

 

Toimintamme perustuu ajanvaraukseen puhelimitse ma-pe klo 8.15-9.00 ja 12.30-13.00 puh. 03-4501 514.

Apuvälinelainaus ilman ajanvarausta  ma-pe klo 8.15-9.00. Muina aikoina ajanvarauksella

 

Hämeenkyrö

Fysioterapiasta lainataan tarpeen mukaan apuvälineitä liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Pitkäaikaissairaiden ja vaikeavammaisten on mahdollista saada välttämättömät apuvälineet käyttöönsä. Apuvälinelainaustoiminta on maksutonta.

Apuvälineasiakkaita pyydetään varaamaan aika fysioterapiasta.

Työntekijät ovat varmimmin tavattavissa ma - pe klo 8 - 9.
kh Maija Salomäki puh. 050 322 5879
ft Anita Aura puh. 050 322 5864
ft Mari Kulmala puh. 050 322 5885

 

Ylöjärvi

Apuvälinepalveluja järjestetään seuraavissa toimipisteissä:

Ylöjärven terveysasema

Mikkolantie 10, 33470 Ylöjärvi

Apuvälinelainaus ma klo 8 - 16, ti klo 8 - 12, ke klo 9 - 12, to klo 8 - 16, pe klo 9 - 12 p. 03 565 28291

Kurun terveysasema

Kisatie 1, 34300 Kuru
Apuvälinelainaus torstaisin klo 8.00 - 9.00, muuna aikana sopimuksen mukaan.
Fysioterapeutti p. 050 437 1128

Viljakkalan terveysasema/Elokaaren palvelukeskus

Elokaarentie 3, 39310 Viljakkala
Apuvälinelainaus torstaisin klo 8.00 - 9.00, muuna aikana sopimuksen mukaan.
Fysioterapeutti p. 050 350 4303
Kuntohoitaja p. 050 366 2050

 

 

a)      Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

 

Kotipalvelun asiakastietoihin liittyvät paperit säilytetään lukitussa asiakirjakaapissa, salassapidon säännökset huomioon ottaen. Henkilökunnalla on vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus, myös työsuhteen päätyttyä.

 

b)      Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

 

Laadin perehdytyskansion jossa yhtenä osana on tietoturva ja henkilötietojen käsittely. Netissä on paljon mahdollisuuksia täydentää

osaamistaan potilasturvallisuuteen ym. asioihin esim. PSHP sivuilla, kanta sivustot ja www.tietosuoja.fi.

 

c)      Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?

 

Asiakkaille kerrotaan missä asiakasrekisterit säilytetään ja mitä ne sisältävät.

 

d)      Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

 

Hanna-Mari Kariaho

puhelin 045 6922780

hanna-mari.kariaho@outlook.com

 

 

 

YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta

 

Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

 

Tiedän että kotityössäkin riskienhallinta on jatkuvaa, ja pyrin hoitamaan asiat kuntoon seuraavalla tavalla.

- riskinsietokyvyn määrittäminen

- riskien tunnistaminen

- riskien toteutumisen todennäköisyyden, merkityksen ja hallinnan arvioiminen

- riskeihin varautuminen: ennaltaehkäiseminen ja mahdollisten toteutuvien riskien vaikutusten pienentäminen

- riskienhallintatiedon jakaminen

- henkilöstö ja riskien hallintaan kannustaminen.

 

 

OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)

Paikka ja päiväys

Ikaalisissa 16.3.2017